Alkuviikosta oli taas eteläsuomen turnee kyseessä, reissu meni näin:
Menomatkalla Keravalle takapyörän laakeri alkoi mukavasti jollottamaan, no kyllä minä sen kestän.
Aloin tekemään lähtöä HML ja hotellia kohti kun toimitusjohtaja pyysi kyytiä kun samaan paikkaan piti myös päästä, sanoi että mulla on Seatti oletko varma, oli se! Ei varmaan ikinä ole Seattiin ilmeisesti päässyt
Ei siinäkään vielä mitään mutta kun ilmeni että piti otta Keravan juna asemalta kyytiin vielä Puolan vahvistus mukaan
Taajama ajossa iloinen englannin kielinen puheen sorina täytti Seatin matkustamon ja minä panikoi Keravan keskustan lumisessa maastossa yrittäen arvata miten täältä pääsee pois no sai Seattikin osaksi kansainvälisyyttä. Satuin kysymään tältä puolalaiselta että onko eka kerta Suomessa, olihan se ja vielä Seatilla pääsi oikein matkaan.
Taajama ajon loppuosuudella kun matkustusnopeus alkoi hiukan kasvaa huomasin monta kertaa että peräpenkiltä kuului sorry can you say again because i don't hear you. Sanoin suomeksi että joo tiedän se on se laakeri, siirretään converseissoni myöhempään ajankohtaan. Ymmärti ilmeisesti sen verran Suomea.
Kerava-HML välinen moottoritieosuus oli hiljainen, keskustelun suhteen, Seatti piti äänimaailmasta huolen nousten välillä lähes infernaaliseksi nopeuden mukaan

No päästiin kuitenkin perille ja vein puolan vahvistuksen s- markettiin hakemaan ruisleipää ja salmiakkia kun ei ollut ennen maistanut. Luultavasti huomenna johtaja ja Puolan vahvistus menee taksilla juna-asemalle, tarjoan kuitenkin kyytiä kohteliaisuus syystä
Ennen reissua tuli kuitenkin vielä vedettyä pintaan Megun #16 pintaan. Melko liukas eikä p*ska tartu..
Syötin verkkokauppaan juuri molemmille puolille laakerit ja takajarrukengät. Paikallisesta hain öljyt ja suodattimen, mittariin pyörähti juuri 340tkm. Jospa näillä remonteilla pärjätään taas vähän aikaa
