Riippuen millä kiillotat ja mitä materiaalia umpiot on ja minkälainen se karkea kerros on. Mutta uskaltaisin väittää että alle 1000grit sandiksen jälkiä et saa myllyttämällä pois...
Eli ongelmana liian karkea sandis.
Niin ja lasisia umpioita on turha hioa, lasista kun ei meinaa saada hiomallakaan mitään tulosta ja lasin kiillottaminen hiomisen jälkeen on melkein täysin mahdotonta. Yhden aineen ja laikan tiedän olevan olemassa jolla edes puoliammattilainen harrastelija saa jotain jälkeä lasista pois.
Eli nämä ohjeet pätee nyt vain ja ainoastaan muovisiin umpioihin.
Itsehän hion koneellisesti väykyn umpiot aloittaen 1000grit vesihionnalla. Tämän jälkeen kierros kaksi 2000grit, kierros kaksi 3000grit ja kerran kiellon päälle 4000grit. Jättää mahdollisimman vähän tekemistä sille kiillottamiselle ja tekee nopeammin kun hioo mahdollisimman hienoksi.
211:n valoja jouduin aloittamaan parilla kierroksella 500grit vesissä. Muuten sama resepti kuin yllä.
Eli jos hiot 100grit ja 400grit niin en usko että juuri mikään litku ja laikka niihin jälkiin vielä pystyy. Melkolailla vähintään tarvii saada pinta tasaisen mataksi jonnekkin 500-1000grit paikkeille ennenkuin tahnat ja laikat hioo loput. Mieluiten vieläkin hienommaksi hiomalla...
Jos sulla taas tuli kirjoitushärö ja piti kirjoittaa että hiot 400grit ja 1000grit lapuilla niin tarina muuttuu hyvin vähän. Ensinnäkin hyppäys 400gritistä 1000grittiin voi olla liian iso. 400 on kiva poistamaan ne jäljet ja mattaamaan pinnan mutta 1000 on liian hento tasoittaakseen 400:n aiheuttamat jäljet. Eli siihen väliin tarttee hionnan 600/800 tasoittamaan niitä 400:n jälkiä ennen 1000grittiä.
Ja silti suosittelisin vetäsemään vielä edes 1500grit tai 2000grit sen tonnisen perään. Helpottaakin kiilloittamista kun tahnan ja laikan ei tartte niin syviä jälkiä poistella
Suurinosa myllytyslitkuistakin mainostaa poistavansa yleensä noin 2000grit sandiksen jäljet. Ei sen karkeampaa naarmua.
Ja kokemuksesta voin sanoa että käsin hiomalla on lähes pakko saada pinta tuonne 2000grit hienoksi asti. Käsin hiomalla pinnasta ei tule koskaan yhtä tasainen kuin koneella varsinkaan jos kyseessä on kovera pinta. Käsin hiomalla saa aikaiseksi yleensä sattumanvaraisia vähän syvempiä jälkiä sinne tänne vaikka kuinka varovainen yrittää olla. Se vaan johtuu yksinkertaisesti paperista ja hiontatuesta. Niitä tulee aina. Koneellinen viimeistelyhionta auttaa vähentämään niitä sattumanvaraisia vähän syvempiä jälkiä huomattavasti. Ne kun ei poistu välttämättä mitenkään enää kiillotusvaiheessa niin ne on pakko saada pois hiontavaiheessa.
Periaatteessa sun kiillottamisessakin voi olla jotain vinksallaan. Riippuu vähän mitä aineita käytät, mitä laikkoja käytät, mitä konetta käytät ja eritoten miten niitä käytät. Tahnoja kun on pääasiassa kahta eri tyyppistä, toisilla ajetaan suoraan isoilla kierroksilla ja ne tekee työnsä heti, toisia pitää lämmittää ensin niinkuin dieseliä hehkutetaan, sitten aletaan vähän herättelemään kierroksille sitä, sitten ajetaan täysillä että työ tulee tehtyä, himmataan pikkusen että paikat jäähtyy ja lopuksi ajellaan vielä tyhjäkäynnillä vähän ettei paikat hajoa.
Ja tietysti jokaisen valmistajan litkuissa on jotain eroa toisen valmistajan litkuihin joten jokaisen valmistajan litkuihin on myös vähän omanlaisensa käyttöohjeet.
Laikkoja taas on satoja mistä valita ja jokaisella on omat hassut hyvät ja huonot puolet.
Koneita on pääasiassa suoravetoinen rälläkkämalli, pakotettu epäkesko ja limppuepäkesko. Jokaisen käyttämisessä on omat pienet jujunsa.
Eli jos ei noi hiontaohjeet jeesaa tarpeeksi niin aletaan tutkailemaan sun kiillotusvermeitä ja tapoja
Ainiin ja noita paikkamaalausten rajojen häivyttämisestä... Vesissä hionta käsin hellästi ja nätisti 1000grit pinta likelle tasaista, perään 2000grit vesissä että pinta on tasainen ja viimeistään tässä vaiheessa sun pitäis osua hiomalla myös ei paikattuun maaliin, sitten perään kiillotus koneella. Tai voi sitä käsinkin kiillottaa jos ei koneella mahdu tai tahtoo muutenvain. Jos hiot liikaa niin pääset harjoittelemaan lisää paikkamaalausta

Pienenä vinkkinä että isolla paperiarkilla on ärsyttävä hioa tommosia kiveniskuja tjsp korjauksia. Ota vaikka pullonkorkki, laita se hiomapaperin takapuolelle korkin reunat ulospäin, leikkaa korkkia pari senttiä isompi ympyrä paperista irti ja taittele reunat korkin sisälle niin että voit eutsormella painaa paperin reunoja korkkia vasten, peukulla ja keskarilla puristaa korkin reunoja ja käytä korkkia hiontatukena. Peukku ja keskari pitää korkin aisoissa ja etusormi määrää paineen. Vähän näppärämpi kuin paljas sormi ja iloisempi käyttää.
Menikö jo tarpeeksi sekaiseksi tuo ylläoleva teksti? Saanko mä olla jo hiljaa vai vieläkö tarinoidaan?
