...Ja nyt jo tultiin takaisin!
Kauhavalla siis tuli pyörähdettyä, ja
tätä käytiin kokeilemassa.
Virtalukossa on sellainen vanhemman mallinen mekaaninen avain, jonka linkku-toiminto on luonnollisesti hajalla. Kankeahkoa mekanismia vääntäen, lähti V8 tulille...WRUMM! Hieno on äänimaailma!
Kasi hyrrää pehmeästi, mittäriston vasemmasta reunasta, sekä isommasta näytösta piirtyy verkkokalvoille kirjaimet ESP. No, ei kun peruutellen ulos hallista, mitäs noista...
Vaihteiston R- ja D-asennolla, kun nosti jalkaa jarrulta, tuntui sellainen selvä nykiminen aut... vehkeen hiljakseen liikkuessa. Mistähän tuollainen johtuu
Laatikko lienee tuossa sama kuin omassa Väykyssäni?
Katson apukuljettajan penkillä sähkönamiskoita ropeltavaa Harijua. Hienosti senkin pää vatkaa nykimisen tahdissa.
Livumme matalasti muristen piha-alueelta odottamaan sopivaa rakosta pimeälle ja sateiselle tielle. Penkit painuvat kiinni lattiaan, ja ratti säätyy kätevästi alemmas. Penkinlämmittimet vielä päälle, ja jäiköhän Harijulta vielä jokin muu nappi painamatta, eipä kai.
Lähden kiihdyttelemään pienehköllä kaasun avauksella tarkistellen vaihteiston toimintaa. Pykälät löytyivät kohtuu mukavan tuntuisesti. Omaani verraten oli sellainen ero, että kun nosti jalan kaasulta, jolloin vaihteisto vaihtoi vielä isommalle, se vaihto tuntui jotenkin voimakkaasti.
Painan tasaisesta nopeudesta hiljakseen kaasua, jotta vaihteisto ei vaihtaisi pienemmälle. Hariju on mitään sanomattoman näköinen, ja vielä enemmän, kun kerron polkimen nojaavan kick-downin pykälään. 4000rpm kohdalla alkaa jotain tapahtuakin, ja 6000rpm kohdalla mennään seuraavalle pakalle. Kierrokset tipahtavat tällöin takaisin 4000rpm kohdille, ja meno tuntuukin jatkuvan kohtalaisen mukavasti nyykähtämättä.
Edestä alkaa häämöttää jo takavaloja, nyt täytyy sihdata ohitse... Mutta hei, joku on vienyt tähtäimen! Kylläpäs tätä saa muuten ohjata, kommentoin kalpeana vieressä istuvalle vänkärille. Selviämme takaisin omalle kaistalle, ja tulemme jälleen risteykseen. Sytytämme katkaisijasta vielä yhden valon lisää killittelemään mittaristoon. Nyt lähdetään lappu lattiassa! Toinen kumi koittaa lyödä joutavaa, kunnes se viimein rauhoittuu toisella pykälällä. Tätä ei ainakaan estetä kuopimasta, vaan johtuisiko noista kojetaulun valoista? Viisarit elävät elämäänsä, ja vaihteet vaihtuvat. Johonkin matkaan mittaria ehditään neulaa tiputtaa, mutta pidättäydymme olosuhteiden vuoksi vielä enemmiltä. Kummankin naamalla on hieman kysyvä ilme, tässäkö tämä nyt on?
Käymme ajamassa pätkän kimuranttia pientä asfaltti pätkää, ja toteamme alustan kyllä olevan kurvailuun omialtainen. Mitenhän se niin hakee ja pomppii isolla tiellä? Niin, allahan on toki 225/45-17 nastarenkaat, mutta kyllä sellaisillakin kaistallaan on pysynyt, mitä olen joskus isoilta pojilta kuullut. Juuri heiltä, joilla on henkselit!
Meitä mietityttää vielä moottorin luonne. Jospa se neula kuitenkin tippuisi iloisesti, kun vauhtia alkaa olla jo hieman pohjilla? Suoraa tietähän täältä löytyy, joten pakko se on testata. Siirtymällä ohitan taas jonkin rahvaan Volvo kuljettajan, moittien samalla olematonta alavääntöä... Ei mutta hetkinen, hyvinhän se häipyy peileistä! Jaa, se peilien kääntönappi olikin vielä Harijulta testaamatta.
Suoratie on vihdoin auki, eikä muita näy, taas mennään! No, kyllä tämä nyt kiihtyykin... vaan alkaapa kuitenkin kestää seuraavalle sataluvulle siirtyminen... No kylläpäs se nyt kestääkin... Siinä missä ajelimme rattoisasti Sleepy Sleepersiä kuorossa tulkiten, minun pitäessä 300TDT:tä parilla sormella ajokaistalla varsin kohtuullisissa nopeuksissa, oli nyt täysi työ pysyä pengerten välissä. Tiessä olevat aiemmin huomaamattomat heitot saivat aivan hullunkurisia piirteitä auton ohjastamisessa. Nypyn jälkeen vasen eri oikea kirraa!... Hariju latelee nuotteja Kauhavan lentokentän suoralla!
Eiköhän ajeta aut... vehje hallille. Hmmm...tässä taitaa olla jokin muu kuin Mersun oma alusta, aika tontissahan vehje on. Käytös lienee seurausta ainakin osittain siitä. Mitään väljää näissä ei kai koskaan ole... Takavaimennin on hassun kanttinen, ja ulostulot ovat kohtuu suuret, ja pitkällä. Made by myself?
Ovet on varmaankin tästä jo laitettu, ainakin ovet. Sisällä harmaat nahkapenkit, ja omaan silmään hieman sottainen on konehuonekin. No, varmaankin ihan siisti normaalin ihmisen mielestä. Kuitenkin sellainen kohtuullisen perus-siisti Väykky, mutta sehän ei riitä! Ja tämähän on sedan, kunhan kokeiltiin moottoria.
Kylläpäs olikin taas mukavan rauhaisa, mutta nopea kotimatka.
)
430:een mentäessä, muuta kuin 1dl iskutilavuutta?
Joo, kurkkasimpa tuonne...olen tainnut kurkata joskus aiemminkin. Se on tosiaan Sedan, ja se ei passaa minullekaan. 
