nyt olisi hauska tietää miten mersussa w124/w201 asteluvut menevät lämpötilamittarissa? Onko siis 80 asteen jälkeinen viiva 90 astetta vai 100 astetta? Sekä onko valkoinen viiva punaisen vieressä 110 astetta vai 120 astetta?
Tästä on monenlaista tietoa ja näkemystä. Ajattelin kysyä jotta tietää mitä asteita siellä koneessa kulloinin on.
Moottorin lämpötilamittarin asteluvut?
M*rsuforumin puolella aiheesta oli aikanaan paljonkin keskustelua puoleen jos toiseenkin, toiset kannattivat 90 ja toiset 100 astetta. Itse olen sitä mieltä, että se ei todennäköisesti ole kumpikaan ja perustelen sen seuraavasti:
1. Omassa bensa-Mersussani ei toiminut moottorinjäähdytystuulettimen anturi aluksi ollenkaan, joten asensin uuden tilalle. Kaveri vaihtoi samaan aikaan myös omaansa ko. anturin. Kyseinen anturi kytkee moottorin tuulettimen päälle, kun jäähdytysnesteen lämpötila on 100 astetta. Omassa autossani flektin kytkeytyessä päälle jäähdytysnesteen lämpömittari näyttää suunnilleen samaan suuntaan kuin kellon tuntiviisari puoli kymmeneltä. Kaverilla mittari taasen on jo lähes klo 11:ssa, kun flekti kytkeytyy, eikä asia muuttunut, vaikka anturit vaihdettiin ristiin.
2. Moottorin lämmöt olivat viime talvena alhaiset jumittaneen termostaatin takia. Sain varaosaliikkeestä aluksi 79-asteisen termostaatin, jonka jälkikäteen totesin vääränlaiseksi omaan m102-moottoriini. Tällä termostaatilla jäähdytysnesteen lämpömittari näytti juuri 80-asteen viivan alle, niin kuin pitääkin. Oikealla 87-asteisella termarilla neulan yläpuolelta taasen näkyy hiuksenhienosti kahdeksikon valkoista viivaa neulan ollessa n. 2,5 viisarin leveyttä yli 80-asteen viivan. Tämä puhuisi vahvasti 100 asteen keskiviivan puolesta. Ongelmana on vain, että toisessa talouteen kuuluvassa diesel-Mersussa on 85-asteinen termostaatti (vaihdettu myös joskus), jolla mittari näyttää lämpimänä ajossa noin viisarin verran alle keskiviivan, joten epäloogisuus sen kuin jatkuu.
3. Saman kaverin samassa bensa-Mersussa vaihdettiin jäähdytysnesteen painekorkki uuteen. Varaosamyyjä antoi vahingossa tilalle 100-luvulla varustetun korkin, jolloin järjestelmään ei muodostunut lainkaan painetta, jolloin neste kiehui 100:ssa asteessa ja alkoi valua ylivuotoputkesta. Tämän tapahtuessa mittari näytti lähes klo 11:sta. Painekannen vaihduttua takaisin 120-lukuiseen, jollainen entinenkin oli, nesteen pysyivät taas sisällä ja vain flekti kytkeytyi, kun lämmöt nousivat sataan asteeseen.
4. Monet nettikyselyt varsinkin m102-moottorin suhteen liittyvät lämpöjen nopeaan nousuun liikennevaloissa yms. seistessä. Oma henk. koht. mielipiteeni, joka perustuu mm. edellä lueteltuihin asioihin, on, että mittarin asteikko on epäkeskeinen normaalilämmön alueella, jolloin parin asteen muutos lämpötilassa näkyy heti monen viisarinleveyden muutoksena lämpömittarissa, joten lämmönnousu ei todellisuussa ole niin dramaattista, kuin miltä se näyttää. Toinen vaihtoehto puolestaan on, että melkein jokainen m102-moottorinen Mersu on pahasti lämpövaivainen, mihin en jaksa uskoa. Mikään edellä mainittu havainto toisin sanoen ilmaise minkään tasaluvun puolesta lämpömittarin keskiviivan osalta, todennäköisempää on, että vain niillä viivoilla, joille on kirjoitettu joku astemäärä, on moottorin lämpötila jollain tasaluvulla.
1. Omassa bensa-Mersussani ei toiminut moottorinjäähdytystuulettimen anturi aluksi ollenkaan, joten asensin uuden tilalle. Kaveri vaihtoi samaan aikaan myös omaansa ko. anturin. Kyseinen anturi kytkee moottorin tuulettimen päälle, kun jäähdytysnesteen lämpötila on 100 astetta. Omassa autossani flektin kytkeytyessä päälle jäähdytysnesteen lämpömittari näyttää suunnilleen samaan suuntaan kuin kellon tuntiviisari puoli kymmeneltä. Kaverilla mittari taasen on jo lähes klo 11:ssa, kun flekti kytkeytyy, eikä asia muuttunut, vaikka anturit vaihdettiin ristiin.
2. Moottorin lämmöt olivat viime talvena alhaiset jumittaneen termostaatin takia. Sain varaosaliikkeestä aluksi 79-asteisen termostaatin, jonka jälkikäteen totesin vääränlaiseksi omaan m102-moottoriini. Tällä termostaatilla jäähdytysnesteen lämpömittari näytti juuri 80-asteen viivan alle, niin kuin pitääkin. Oikealla 87-asteisella termarilla neulan yläpuolelta taasen näkyy hiuksenhienosti kahdeksikon valkoista viivaa neulan ollessa n. 2,5 viisarin leveyttä yli 80-asteen viivan. Tämä puhuisi vahvasti 100 asteen keskiviivan puolesta. Ongelmana on vain, että toisessa talouteen kuuluvassa diesel-Mersussa on 85-asteinen termostaatti (vaihdettu myös joskus), jolla mittari näyttää lämpimänä ajossa noin viisarin verran alle keskiviivan, joten epäloogisuus sen kuin jatkuu.
3. Saman kaverin samassa bensa-Mersussa vaihdettiin jäähdytysnesteen painekorkki uuteen. Varaosamyyjä antoi vahingossa tilalle 100-luvulla varustetun korkin, jolloin järjestelmään ei muodostunut lainkaan painetta, jolloin neste kiehui 100:ssa asteessa ja alkoi valua ylivuotoputkesta. Tämän tapahtuessa mittari näytti lähes klo 11:sta. Painekannen vaihduttua takaisin 120-lukuiseen, jollainen entinenkin oli, nesteen pysyivät taas sisällä ja vain flekti kytkeytyi, kun lämmöt nousivat sataan asteeseen.
4. Monet nettikyselyt varsinkin m102-moottorin suhteen liittyvät lämpöjen nopeaan nousuun liikennevaloissa yms. seistessä. Oma henk. koht. mielipiteeni, joka perustuu mm. edellä lueteltuihin asioihin, on, että mittarin asteikko on epäkeskeinen normaalilämmön alueella, jolloin parin asteen muutos lämpötilassa näkyy heti monen viisarinleveyden muutoksena lämpömittarissa, joten lämmönnousu ei todellisuussa ole niin dramaattista, kuin miltä se näyttää. Toinen vaihtoehto puolestaan on, että melkein jokainen m102-moottorinen Mersu on pahasti lämpövaivainen, mihin en jaksa uskoa. Mikään edellä mainittu havainto toisin sanoen ilmaise minkään tasaluvun puolesta lämpömittarin keskiviivan osalta, todennäköisempää on, että vain niillä viivoilla, joille on kirjoitettu joku astemäärä, on moottorin lämpötila jollain tasaluvulla.
W124 200E -89
W124 200D T6 -87
W124 200D T6 -87
Kiitokset IP:lle perusteellisesta perustelusta 
pitää lukea ajan kanssa uudelleen, ihan kaikki ei auennut yhdellä lukemalla. 
Minua mikäviiva-aihe valvotti joskus puolisen vuotta sitten niin että soitin Vehon tekniseen neuvontaan ja kysyin mikä se viiva on - Wirtzenius vastasi ykskantaan että "Sata astetta".
pitää lukea ajan kanssa uudelleen, ihan kaikki ei auennut yhdellä lukemalla. Minua mikäviiva-aihe valvotti joskus puolisen vuotta sitten niin että soitin Vehon tekniseen neuvontaan ja kysyin mikä se viiva on - Wirtzenius vastasi ykskantaan että "Sata astetta".
80 jälkeen on seuraava viiva 100 astetta. Anturissa on lukemat milloin kytkeytyy, omassani 105 astetta joka pitää olla 250 D:ssä.IP kirjoitti:M*rsuforumin puolella aiheesta oli aikanaan paljonkin keskustelua puoleen jos toiseenkin, toiset kannattivat 90 ja toiset 100 astetta. Itse olen sitä mieltä, että se ei todennäköisesti ole kumpikaan ja perustelen sen seuraavasti:
1. Omassa bensa-Mersussani ei toiminut moottorinjäähdytystuulettimen anturi aluksi ollenkaan, joten asensin uuden tilalle. Kaveri vaihtoi samaan aikaan myös omaansa ko. anturin. Kyseinen anturi kytkee moottorin tuulettimen päälle, kun jäähdytysnesteen lämpötila on 100 astetta. Omassa autossani flektin kytkeytyessä päälle jäähdytysnesteen lämpömittari näyttää suunnilleen samaan suuntaan kuin kellon tuntiviisari puoli kymmeneltä. Kaverilla mittari taasen on jo lähes klo 11:ssa, kun flekti kytkeytyy, eikä asia muuttunut, vaikka anturit vaihdettiin ristiin.
2. Moottorin lämmöt olivat viime talvena alhaiset jumittaneen termostaatin takia. Sain varaosaliikkeestä aluksi 79-asteisen termostaatin, jonka jälkikäteen totesin vääränlaiseksi omaan m102-moottoriini. Tällä termostaatilla jäähdytysnesteen lämpömittari näytti juuri 80-asteen viivan alle, niin kuin pitääkin. Oikealla 87-asteisella termarilla neulan yläpuolelta taasen näkyy hiuksenhienosti kahdeksikon valkoista viivaa neulan ollessa n. 2,5 viisarin leveyttä yli 80-asteen viivan. Tämä puhuisi vahvasti 100 asteen keskiviivan puolesta. Ongelmana on vain, että toisessa talouteen kuuluvassa diesel-Mersussa on 85-asteinen termostaatti (vaihdettu myös joskus), jolla mittari näyttää lämpimänä ajossa noin viisarin verran alle keskiviivan, joten epäloogisuus sen kuin jatkuu.
3. Saman kaverin samassa bensa-Mersussa vaihdettiin jäähdytysnesteen painekorkki uuteen. Varaosamyyjä antoi vahingossa tilalle 100-luvulla varustetun korkin, jolloin järjestelmään ei muodostunut lainkaan painetta, jolloin neste kiehui 100:ssa asteessa ja alkoi valua ylivuotoputkesta. Tämän tapahtuessa mittari näytti lähes klo 11:sta. Painekannen vaihduttua takaisin 120-lukuiseen, jollainen entinenkin oli, nesteen pysyivät taas sisällä ja vain flekti kytkeytyi, kun lämmöt nousivat sataan asteeseen.
4. Monet nettikyselyt varsinkin m102-moottorin suhteen liittyvät lämpöjen nopeaan nousuun liikennevaloissa yms. seistessä. Oma henk. koht. mielipiteeni, joka perustuu mm. edellä lueteltuihin asioihin, on, että mittarin asteikko on epäkeskeinen normaalilämmön alueella, jolloin parin asteen muutos lämpötilassa näkyy heti monen viisarinleveyden muutoksena lämpömittarissa, joten lämmönnousu ei todellisuussa ole niin dramaattista, kuin miltä se näyttää. Toinen vaihtoehto puolestaan on, että melkein jokainen m102-moottorinen Mersu on pahasti lämpövaivainen, mihin en jaksa uskoa. Mikään edellä mainittu havainto toisin sanoen ilmaise minkään tasaluvun puolesta lämpömittarin keskiviivan osalta, todennäköisempää on, että vain niillä viivoilla, joille on kirjoitettu joku astemäärä, on moottorin lämpötila jollain tasaluvulla.
Kyllä ne numerottomat viivat ovat juurikin 60 ja 100 astetta. Asteikon epätasinen jako johtuu mittarin sähköisistä ominaisuuksista, jotka on otettu huomioon tekemällä asteikosta juuri tuollainen.
Mitä tulee noihin termostaatin avautumislämpöihin, niin kunnollisia termostaatteja ei ole saanut enää vuosiin. Ne avautuvat milloin kullekin yksilölle on tyypillistä, asialla ei tunnut olevan juurikaan tekemistä termostaattiin merkityn arvon kanssa. Toleranssia näyttäisi olevan viitisen astetta.
Mitä tulee noihin termostaatin avautumislämpöihin, niin kunnollisia termostaatteja ei ole saanut enää vuosiin. Ne avautuvat milloin kullekin yksilölle on tyypillistä, asialla ei tunnut olevan juurikaan tekemistä termostaattiin merkityn arvon kanssa. Toleranssia näyttäisi olevan viitisen astetta.
MB E 300D -93
MB E 320cdi -99
MB E 320cdi -99
No nuo valmistustoleranssit ovat kyllä ihan hyviä vasta-argumentteja, mutta entäpä veden kiehumispiste (tapaus 3. aiemmassa kirjoituksessani). Onko paineettomassa järjestelmässä olevan jäähdytysnesteen kiehumispiste korkeampi kuin pelkän veden, joka kai lienee tasan 100 astetta. Itselläni ei ole hajuakaan, fysiikan ja kemian opinnot jäivät kouluaikoina kohtuullisen vähäisiksi. Toisaalta voidaan myös kysyä, onko kyse vielä nesteen kiehumisesta, jos sitä valuu paisuntasäiliön ylivuotoputkesta, mutta höyryä, tms. ei nouse mistään.
Meikäläinen kun ei mikään tohtori tai ylimekaanikko ole, niin täällähän sitä on hyvä kysellä forumin johtavilta älyköiltä.
Meikäläinen kun ei mikään tohtori tai ylimekaanikko ole, niin täällähän sitä on hyvä kysellä forumin johtavilta älyköiltä.
W124 200E -89
W124 200D T6 -87
W124 200D T6 -87
Onhan siellä moottorissa kuumempiakin kohtia. Anturi mittaa jäähdyttimeen lähtevän nesteen lämpöä. Sylinterikannen takaosassa voi olla kuumiakin paikkoja, joissa kiehuminen alkaa ensin. Jos jäähdyttäjään lähtee sata asteista nestettä voi lämpö kannessa olla ihan hyvin 110 astetta.
Se korkin 100 on Kpa:ta eli 1 bar. Tuohan tarkoittaa muuten ylipainetta absoluuttisena paineensa se olisi jotakuinkin 2 baria. Kun paine nousee, nousee kiehumispistekin. Veteen sekoitettu glykoli nostaa myös kiehumispistettä.
Se korkin 100 on Kpa:ta eli 1 bar. Tuohan tarkoittaa muuten ylipainetta absoluuttisena paineensa se olisi jotakuinkin 2 baria. Kun paine nousee, nousee kiehumispistekin. Veteen sekoitettu glykoli nostaa myös kiehumispistettä.
MB E 300D -93
MB E 320cdi -99
MB E 320cdi -99
Ja muistaakseni ohjekirja (1992 300CE-24 På svenska) sanoo että 120c ei vielä ole vaarallista, ja ajoa voi jatkaa varovaisesti kunnes viisari nousee punaiselle. Vasta punaisen ylityksessä kehoitetaan pysäyttämään.
Tarkistaisiko joku ohjekirjan?
Tarkistaisiko joku ohjekirjan?
I started out with nothing. And I've still got most of it left!
S124 E220TCDI Aut.
C124 300CE-24 Aut.
W140 S350TD Aut.
A6 2.5TDI Quattro Man.
S124 E220TCDI Aut.
C124 300CE-24 Aut.
W140 S350TD Aut.
A6 2.5TDI Quattro Man.
No, mullahan keitti m102.962 kun flekti ei lähteny pyörimään sen takia kun oli PISSAPOJAN SUUTTIMIEN LÄMMITYSJOHDOISSA vikaa. Tai ne oli eri autosta ja ehkä rikkikin... Vaihtuivat konepellin mukana. Vika korjaantui alkuperäisen suuttimen kytkemisellä.Sergey kirjoitti:Ja muistaakseni ohjekirja (1992 300CE-24 På svenska) sanoo että 120c ei vielä ole vaarallista, ja ajoa voi jatkaa varovaisesti kunnes viisari nousee punaiselle. Vasta punaisen ylityksessä kehoitetaan pysäyttämään.
Tarkistaisiko joku ohjekirjan?
Porpatus kuului kannesta kun mittari näytti 120°C, vielä ei osaa sanoa tuliko vaurioita kun auto ei ole liikenteessä. Saattaa olla että kansi mutkalla tai kansipahvi vuotaa, kaikki tehot ei tunnu olevan tallessa - muttei ole sentään öljyt ja vedet sekaisin. Tosiaan tuuletin kytkeytyy karvan verran yli 100°C viivan kohdalla.