Arktisten olosuhteiden ainut ja oikea päähine on Ladan mukana matkaa taivaltava
KARVALAKKI. Joku vääräleuka arveli pluusmuusikon katu-ukottavuuteni kärsivän em. päähineen vuoksi, mutta kyllä Bluesin Isä
JAMES laittaa tässäkin asiassa paremmaksi. Tosin Ladassa tarkenee kruisalla vaikka pelkillä shortseilla.
Mennäämpäs hiukan ajassa taaksepäin.
Lada saapui Jamkun & co toimesta torstaina Seinäjoelle. Iltasella aattelin siirtää auton korjaamohallin hellään lämpöön. Kuskin ovenkahvasta nykäisy, pieni nosta ja pääsin jo kabiiniin saakka. Käynnistäminen olikin sitten toinen juttu..."Kuka täältä on pöllinyt virtalukon"...tein jo Saab -liikkeen eli haeskelin vempelettä käsijarrun vierestä. "Oisko laitettu nappistartti"....hmm...ei löydy. Ahaa..bling..se onkin ratin VASEMMALLA puolella. 10 metrin siirto onnistui ongelmitta.
Perjantaina sitten lähtö hääkeikalle. Takapenkin putsausta ja menoksi.
Hääpärin kanssa sitten ajelimme Jalasjärveä kohden, onnea muuten.
Siinä ajellessa huomasin / muistin tuon mittarin varpin olevan poikki,2700 rpm/min 5 vaihteella vaikutti olevan melko likillä talvirajoitustamme.
Ajellessa höpisimme hääparin kanssa niitä näitä ja ihmettelinkin ääneen kun se ryypyn merkkivalo palaa. No funtsin "valossa olevan vikaa" tai sitten automaattiryyppy takertelee koska tyhjäkäynti kierroksetkin olivat korkealla. Seinäjoelle takaisin päästyäni tuli mieleeni.."Oisko Ladassa käsiryyppy"....ratin VASEMMALTA puolen ei löydy.....eli ei siinä ole.
No muita nappuloita tutkiessani huomasin..."Mikäs tuolla ratin OIKEALLA puolella on?"...käsiryyppyhän se siellä.