vaihdelootien jälkimmäisistä numeroista.. mitä ne tarkottaa?

[Terho P]

eli listailin tämmöstä
300B 24v ce 717 450 (getragin kaavio)
2,6 201 717,435 (tuntuu kestävän 400hv)pitkä akselinen kai
2,3 16v 717,404 (getrag) pitkä-akseli
300d 124 717,433/430 (kesti testin ajan 400hv) luultavasti pitkä-aksila
2,5d 201-90v717.413 (kesti testissä yllättävän hyvin (lyhyt akselinen) (alan olla epävarma tästä asiasta itekki)
200dee 717.410/411/412 (410ei kestäny yhtää mitää) pitkä-akselisia ainakin tuossa 410 askissa
2,5dt 201 717,437 (uskoa löytyy että loota on vahva mutta testi kesken) kesti koeponnistukset ja väkeväksi laatikoksi osottautui ja lyhyt akselinen

mitä mahtaa tuo loppunumero tarkoittaa??
pitää nyt seuraavaksi selvittää vielä mitä numeroita pajalta löytyy ja missä on reikä kyljessä


mitäs seuraavaksi testataan?

412 olis seuraava koekaniini
edit: 412 kesti sen ajan mitä se oli kiinni mutta eipä sillä uskaltanu lusikkaa latiiaan laittaakkaan

lyhyt yhteenveto: Jos on 717413 niin on lyhyellä ja esim joku 717411tai 412 on pitkällä.

[190dee]

2,6 201 717,435 (tuntuu kestävän 400hv)pitkä akselinen kai

on pitkällä akselilla ainakin mulla, katton vielä huomenna onko siinä looras sama numero ku tuos. niin ja kestää ihmeen hyvin superikäytössä on koeponnisttu useampaan otteeseen ja nuo loorat ei oo aivan mitään älykalliita

[jovihava]

Mitäpä sanoo superimiehet 717.412 loovasta, korkkaako kertapolkasulla?

[kondivo]

korkkaako kertapolkasulla?

Jotensakin tuohon malliin:

[Terho P]

200dee 717.410/411/412 (410ei kestäny yhtää mitää) pitkä-akselisia ainakin tuossa 410 askissa

tuossahan tuo seisoo että ei sen pitääsi mitään kestää ..mitään ja mitään,kaikki nuo on yli 300 hummasilla saanu teinipolkemista (noh ei oikestaan ole edes välttämättä kuskista kiinni jos kaasua meinaa pohjassa pitää niin ei se alakierroksilla sitä ainakaan kestä)

lyhyesti vois päätellä että noi 717.430 kestääs paremmin kun ovat isomman perästä. eli kolmonen tua välis

[jovihava]

Olisikos jossain vähän lisätietoja tuosta pitkä/lyhytakselisuudesta kun siitä on jossain jauhettu?

Mihin se liittyy, erilaiseen kytkimeen vai kaksoismassavauhtipyörään?

*Kiittää ja kumartaa guruille jo etukäteen*

[dealer]

Kaksoismassavauhtipyörällä varustetussa on lyhyempi kytkinakseli, korjatkaa turpoukot jos meni pieleen

[jovihava]

Miten erottaa lyhytakselisen ja pitkäakselisen jonsei ne ole vierekkäin?

[Terho P]

Miten erottaa lyhytakselisen ja pitkäakselisen jonsei ne ole vierekkäin?

pitkässä tulee selkeesti kopan ulkopuolelle se kytkin akseli,lyhkäsessä se jää sinne kopan sisään. numeroista ei oo oikeen selkeetä ohjetta että mitkä on pitkiä ja mitkä lyhkäsiä

[jovihava]

Eli voisko olettaa että tuo olisi pitkäakselinen?

[keltsi]

pitkä aksilaanen tuo on

[poju89]

Nostellaan vähän vanhaa aihetta mutta näyttääpi tuota:

2,6 201 717,435 (tuntuu kestävän 400hv)pitkä akselinen kai

olevan myös lyhkäsellä akselilla. Tai ainakin kaksoismassavauhtipyörä on omassa kun laatikkoa raottelin..

[Terho P]

Nostellaan vähän vanhaa aihetta mutta näyttääpi tuota:

2,6 201 717,435 (tuntuu kestävän 400hv)pitkä akselinen kai

olevan myös lyhkäsellä akselilla. Tai ainakin kaksoismassavauhtipyörä on omassa kun laatikkoa raottelin..

Pitkälle akselille muistaakseni saa myös 2-massapyörän kiinni.Näin ainakin omaani tein aikanaan Vähän vaihtelee kytkin käpälää ja painelaakeria yms

Mutta lyhyelle akselille ei tainnut tuo ohkanen vauhtipyörä sitten käydäkkään Luulo ei tosin ole tiedonväärtti kun ei ole itse sitäkään ihmettä päässyt testaamaan

[Easy Rider]

(tuntuu kestävän 400hv)

Mikä tahansa nuista laatikoista joita on lueteltu, saattaa kestää 400hv:n tehonsiirron moottorin kierrosluvulla 10krpm+, ellei voitelu petä ja naraha lakrut. Olennaista voimansiirtoa mitoitettaessa on väännönkesto. Se on se suure jota mitataan kun mietitään mitä rattaat ja akselit kestää. Eritotenkin suht alhaalta murhaavasti vääntävissä pumpatuissa dieseleissä vääntöhuiput ovat käsittääkseni se ongelma.

[Terho P]

(tuntuu kestävän 400hv)

Mikä tahansa nuista laatikoista joita on lueteltu, saattaa kestää 400hv:n tehonsiirron moottorin kierrosluvulla 10krpm+, ellei voitelu petä ja naraha lakrut. Olennaista voimansiirtoa mitoitettaessa on väännönkesto. Se on se suure jota mitataan kun mietitään mitä rattaat ja akselit kestää. Eritotenkin suht alhaalta murhaavasti vääntävissä pumpatuissa dieseleissä vääntöhuiput ovat käsittääkseni se ongelma.

tätä topikkia alottaessa en vielä ollut ihan tietoinen tuollasista asioista,tai jos olin niin en hokannut vääntöjä luetella. Mutta pääasiassa tarkoitetaan perus st-vehjettä.. jos on +400 hummaa niin eikö ne sillon ole yli 600-700nm eli 300 kapee taikka 2.5 monivena Tuolloin ei ihan jokaisella ollut vielä tuota kunkkumoottoria jonka perässä ei tunnu kestävän oikein mikään manuska

[Easy Rider]

Tarkotan nyt vaan sanoa; että laatikko saattaa pelata ku enkeli 400 hv korkealta laulavan tärpättikoneen kanssa ja laukiaa heti kun kiusataan samantehosessa dieselissä epätasaisella, suurempia sylinterikohtasia vääntöhuippuja tuottavalla ja 200Nm suuremmalla väännöllä jo alakierroksilla.

[Terho P]

Tarkotan nyt vaan sanoa; että laatikko saattaa pelata ku enkeli 400 hv korkealta laulavan tärpättikoneen kanssa ja laukiaa heti kun kiusataan samantehosessa dieselissä epätasaisella, suurempia sylinterikohtasia vääntöhuippuja tuottavalla ja 200Nm suuremmalla väännöllä jo alakierroksilla.

tuo on totta. Nuo kiusaukset on todettu tiisselin käytöllä ja kuitenni suht järkevällä käytöllä,ei tarkota mitään driftejä tms siis kuitenkaan,mut kuminpolttoakin on kuitenkin kuviin mahtunut

[Easy Rider]

Jos kumi palaa rehellisesti on suurin kitka voitettu ja laatikko pääsee vähemmällä, kuin siinä tilanteessa että mennään pidon rajoilla. Sama koskee perää ja vetoakseleita. Kytkin, vaihteisto ja perä ei sinänsä älyä sitä kierroslukua jolla mennään, vaan ainoastaan vääntömomentin, jolla kytkin sutii, tai hammas katkeaa.

Jos kierroksia lyijärillä ois alakuun milijuuna/lyhyt hetki, eikä keskipakoisvoima tekis puisesta lyijykynästä sahanpurua, niin se vois kestää akselina meleko paljon tehoja. Käsin sen vääntää poikki, vaikka kiertämällä.

[AK47]

Jos kumi palaa rehellisesti on suurin kitka voitettu ja laatikko pääsee vähemmällä, kuin siinä tilanteessa että mennään pidon rajoilla. Sama koskee perää ja vetoakseleita. Kytkin, vaihteisto ja perä ei sinänsä älyä sitä kierroslukua jolla mennään, vaan ainoastaan vääntömomentin, jolla kytkin sutii, tai hammas katkeaa.

Jos kierroksia lyijärillä ois alakuun milijuuna/lyhyt hetki, eikä keskipakoisvoima tekis puisesta lyijykynästä sahanpurua, niin se vois kestää akselina meleko paljon tehoja. Käsin sen vääntää poikki, vaikka kiertämällä.

Juu, asia on niin yksinkertainen että pyörimisnopeus kertaa vääntömomentti = teho.

Laatikon (manuaali) numerosta en tiijä kun olen herrasmies (on kaksi asiaa mitä en vaihda - en vaihda vaihdetta ja automerkkiä). Mutta automaattlaatikoissa ne 722.xyz ei kerro väännön kestosta juur mittään. Sikinsokin siellä on numeroita, ainoana havitsemanani sääntönä olisi se suunnilleen että missä järjestyksessä on julkaistu kyseinen keksintö (yz). Ja tietty se x että mikä laatikkomalli.

[Terho P]

lyhyesti vois päätellä että noi 717.430 kestääs paremmin kun ovat isomman perästä. eli kolmonen tua välis

Tämä topikkihan on suunnattukin lähinnä st-harrastajille ja alkajille. Tosimiehet tunkevat jos jonkinlaista sähkölootaa tai tietää/ottavat selvää että tremec kestää jne. JOtenka mielestäni nuo väännön opettamiset voi unohtaa. Alavääntö se rikkoo paikkoja koska sillon koneet "värähtelee" ja sehän sekaakin koko pakan kun testauksissa on ollu myös 5-koneita

[AK47]

lyhyesti vois päätellä että noi 717.430 kestääs paremmin kun ovat isomman perästä. eli kolmonen tua välis

Tämä topikkihan on suunnattukin lähinnä st-harrastajille ja alkajille. Tosimiehet tunkevat jos jonkinlaista sähkölootaa tai tietää/ottavat selvää että tremec kestää jne. JOtenka mielestäni nuo väännön opettamiset voi unohtaa. Alavääntö se rikkoo paikkoja koska sillon koneet "värähtelee" ja sehän sekaakin koko pakan kun testauksissa on ollu myös 5-koneita

No, olkoon sitten niin

[Easy Rider]

Vähä lekaa tunnelille ja rintterin aski koeponnistukseen. Karahkan sijoittelussa ja vivustamisessa saattaa tosin mennä pari norttia. Joystikki-mallisesta tekis vaijereilla?