Strömberg 175 CDT aiheuttaa harmaita hiuksia

[eki]

Perskales jotta tykkää keljuilla tuo juuttuvakurkkuinen kromeluuri...

Tarjoillaanpa hieman taustatietoa ennen pääruokaa:
Eli tulipa sattuman kaupalla hommattua tuollainen W123 200 -79 muutama talvi sitten (joku voi muistaakin tuolta toiselta suomalaiselta Mercedes-foorumilta jotain turinaa autosta). Tuota vermestähän kuljettaa tuo väkivahva kaksilitrainen M115.938 Strömberg/Pierburg 175 CDT -kaasuttimen tarjoaman evään voimin.

Ja sitten asiaan...

Mikähän pirskules lienee vikana, kun ei meinaa kylmänä lähteä käyntiin sitten ollenkaan? Ilmeisesti saa joko liikaa soppaa tai liian vähän, meinaan kylmänä saattaa kerran hörähtää (yleensä ei). Sitten vasta kun kaasu pohjassa pyörittää aikansa niin lähtee. Tässä kaasariversiossa on se tappi, joka nostaa luistia ylöspäin mikäli kaasupoljin painetaan pohjaan...

Rikastinlaitteisto (se koko mutikka, missä jotain ilmakanavia, ja pieni mäntä, mikä avaa sen itse lisärikastuspiirin) on vaihdettu toimivasta, ja tiivistesarja kalvoineen ja neuloineen ovat uusia.

Kuumana, lämpimänä ja alle 6h seisottuaan lähtee kyllä ihan avainta näyttämällä käyntiin.

Sopiikohan tuohon tilalle jokin korvauskaasutin? Ainakin tuohon uudemman koneen M102:n kaasariin verrattuna tässä lähtee imusarjasta jokin ylimääräinen letku kaasarin alle, ja jokin tyhjäkäyntiin vaikuttava ruuvi on siinä ilmansuodattimen kanteen lähtevän ohuemman letkun juuressa, että noissa on vissiin jotain pieniä eroja?

Jos jollain on jäänyt nurkkiin tuollaista toimivaa kaasaria, laittakaa YV:tä tähän suuntaan, niin ostan poies. Ilmeisesti myös ainakin Saabissa on samanlaista mehumaijaa käytetty?

[Sivonen]

Saapissa ja Volvossa noita on käytetty.... Ei kannata ihmeitä maksaa käytetystä, ne on aika usein pilalla kun on vuosia ollu hyllyssä.

Kikkaile sinne kakskurkkunen Weber, niin alkaa toimimaan.

[HVM]

Kikkaile sinne kakskurkkunen Weber, niin alkaa toimimaan.

Samaa olen miettinyt moneen kertaan. Ainoa este muutokselle lienee "korkea" imusarja, välilaipan teko saattaa olla jottamoisen hankalaa. Seoksen ei kuitenkaan voi olettaa liikkuvan ylämäkeen, ainakaan sujuvasti.

T-I imusarjan kanssa voi tulla pisaroitumisongelmia, ainakin jos se murjotaan huonekaluputkesta.

[A. Hara]

Samaa olen miettinyt moneen kertaan. ... "korkea" imusarja, välilaipan teko ... Seoksen ei kuitenkaan voi olettaa ... pisaroitumisongelmia ...

Onkos täällä jollain muullakin hullulla kuin minulla omituisia harrastuksia, vai kuka tällä kirjoittelee HVM:n nimimerkillä teknobaabelia. Saunan takanako sitä Römper-Pierpurkkia piilotellaan?

[HVM]

Samaa olen miettinyt moneen kertaan. ... "korkea" imusarja, välilaipan teko ... Seoksen ei kuitenkaan voi olettaa ... pisaroitumisongelmia ...

Onkos täällä jollain muullakin hullulla kuin minulla omituisia harrastuksia, vai kuka tällä kirjoittelee HVM:n nimimerkillä teknobaabelia. Saunan takanako sitä Römper-Pierpurkkia piilotellaan?

Tuntenet umpihulluna "Jekyll-Hyde"-syndrooman? Siitä tässä on kyse, päässä mähivä älykäs tieto tunkee välillä alitajuisesti ja tahdonvastaisesti esiin, ongelma on ylitsepääsemätön.

[jari_w123]

Miten olis tuplat vaakaimut strömbergin tilalle .Olis ainakin imuäänet kohillaan.Jos minä olisin kova bensakone mies laittaisin pellin alle m110 koneen ja 3 kertaa tuplat vaakaimut.

[A. Hara]

Mikähän pirskules lienee vikana, kun ei meinaa kylmänä lähteä käyntiin sitten ollenkaan?

Itse asiaan liittyen piti kysymäni että onkos sitä oikein säädetty koskaan? Niin hyviä kokemuksia itsellä asiantuntevasta kaasutinsäätäjästä että aina tykkään siitä kohkata.

[eki]

Hehhh

Kyllä sitä varmaan säädetty on (tehtaalla ainakin), ja joka päivä räplätään ruuveja suuntaan jos toiseenkin... Mutta asiantuntijan ( ) pakeilla ei ole käytetty.

Tuntuvat vaan olevan nuo tuon ajan vermeisiin perehtyneet säätäjät jo harvinaista herkkua... Eikä toisaalta oikein innostaisi pistää valuuttaa säätöihinkään, jos vaikka jokin mekaaninen vika kuitenkin taustalla piilee.

Jaaniin, kun tuo kaasutin laitettiin tuossa joku aika sitten läpikäytynä paikoilleen, ei ollut mitään muita ongelmia kuin pintakaasulla nyhtäminen. Mutta ans olla, kun tekaisin reissun Espooseen. Seuraavana aamuna ei pirssi lähtenytkään tulille kuin väkisin...

[Sivonen]

Onkos siellä öljyä oikea määrä? Pitäs muistaakseni olla melkein täynnä... Entiseen pystäriin laitoin sen täyteen, kyllä sieltä ylimääräinen öljy löytää tiensä pois. Tosin tehtaan arvoihin täytettynä ei toiminut kunnolla (nyki kiihdytyksessä), joten piti imaista vähän öljyä pois.

[eki]

No nyt ei ole noin viikkoon vilkaistu, mutta yleensä tuo on se ensimmäinen tarkistuskohde...

Ensitäyttö (tässä mallissa korkki kannen sivussa) pitikin tehdä suoraan sinne hidastinsylinteriin, kun ei mennyt lappoputkea pitkin. Tosin oliskohan nytkin niin ettei tuo ölppä ole sinne hidastinmännälle mennyt... Pitääkin vilkaista jossain vaiheessa. Aika horo on kyllä jos nyt jo on öljynsä syönyt, 1000km matkalla... (Ja oireethan tuli jo 200km matkan jälkeen.)

Tuli tuo silloin laitettua täyteen asti, mutta on se nyt jo vähentynyt... Luulisi että paranisi vain kun vähenee, jos kerran ei piripintaan passaa laittaa.

Kyllä tuo ihan mukavasti ja tasaiseen kyllä menee kun polkee lätkää tarpeeksi lattiaan päin, mutta tosiaan nyhtää hieman pintakaasulla ja käyntiinlähtö on tuskaa... (Tuli sekin mieleen, että josko sieltä on joku venttiili palanut tai vastaavaa. Taisi olla meinaan tuolla Espoon reisulla aika laihalla, kun motarilla pukkasi lämmötkin nousemaan sen satasen viivan yläpuolelle...)

[HVM]

No laihallehan se menee jos luisti pääsee aukeamaan liian aikaisin/liikaa öljynpuutteen takia. Tunge vaan reilusti sitä öljyä, ylimääräinen tulee kyllä ulos.

[propje]

Täällä jonkun aikaa sitten jo spekuloitu vika voi olla jo selvitetty mutta tulin juuri eka kertaa tälle palstalle ja heti oli tutun näkösiä vikoja liikenteessä. Mulla on tommone bensa 123 200T vm 83 ja siinä oli just tommone käyntiinlähtövika. Kylmänä tosi vaikeesti käyntiin ja jos sen sai akulla viimein tulille niin kaasua ei kestäny yhtään painaa ennenkuin kone oli lämmin. Kaasaria tuli rassattua moneen kertaan kunnes satuin vilkaisemaan virranjakajan sisällekkin. Kipinäkontaktit vai mitä ne on olivat kuluneet tosi pahasti kuopalle. Uusi jakaja ja pyörijä siis kehiin ja tää onkelma ratkesi. Vika ei siis ollutkaan kaasuttimessa vaan virranjakajn kannessa vaikka kaikki oireet viittas kaasuttimeen! Verenpaineet nousi eräänkerran Tallinnassa reissunpäällä ollessa kun laivan lähtöön oli 15 min aikaa ja mersu täynnä perhettä ja tavaroita kone vaan pyöritytti ihteensä ja viimeisellä virran rippeellä se sitten käynnistyi....

[eki]

Heips, propje ja tervetuloa!

Itseasiassa vian selvittämiseen ei ole sen ihmeempiä keinoja vielä löytynyt, enkä tällä hetkellä ole tietoinen josko isäukko (jolla tällä hetkellä tuo auto on ajossa) olisi saanut mitään selville.

Mutta täytyypä tutkia nuo virranjakajan katkojan kärjet! Kiitoksia vinkistä.