Tässä kuva matkan varrelta Viitasaaren ABC:ltä.
Uusi tulokas on 8.8.2011 ensirekisteröity 250cdi Avantgarde aut., jonka mittarissa oli ostohetkellä vajaa 62tkm. Väri sama kuin edellisessä eli balladium silber. Avantgarde-varustepaketista huolimatta auto oli mukavuusalustalla ts. pehmennetty kuten palstaveli 740GLE asian ilmaisisi. Varusteina perinteiset ILS, navi (APS 50), ortopedipenkit jne. Lisänä webasto kauko-ohjaimella (lisänä oli myös lohkolämmitin ja sisäpistoke, kysymys kuuluu: miksi?) ja vetokoukku, joista jälkimmäinen on itselleni turha varuste. Suurin puute on parametriohjauksen puuttuminen, johon totuin kahden edellisen Mersun kohdalla. Se tekee ajamisesta helppoa ja palautuskin on tuolla parempi, mutta on edelleen "mersumainen". Tässä siis ohjaus entistäkin tahmeampi ja "hidas". Tästä lisää myöhemmin....
Auto oli ollut kahdella omistajalla, joista ensimmäinen oli ajanut sillä ekana vuonna noin 9tkm, toisena vuonna jopa 11tkm lisää, jonka jälkeen kyseinen vanhempi herrasmies oli vaihtanut uuteen Eemeliin. Tämän jälkeen toinen hattupäinen herrahenkilö oli ostanut tuon auton ja ajanut ekana omistusvuonnaan noin 21tkm ja loput 20tkm ennen kuin vaihtoi uuteen Eemeliin. Autossa oli ollut uudesta asti huolenpitosopimus, jota olisin voinut halutessani jatkaa (en jatkanut, kun taitaa maksaa mansikoita mun ajomäärällä). Auto näytti juurikin siltä, että se oli ollut vähäisellä käytöllä ja että sitä oli pidetty kunnossa. Hattupäisyydestä oli todisteena ISOT muoviset kuralätkät, jotka antoivat katu-uskottavuutta matkalla bingoon, lattialla pidettäviä räsymattoja ei näkynyt, joten edelliset omistajat olivat kai ottaneet ne mukaansa. No, rumat kuralätkät poistatettiin ostettaessa ja samalla vaihdettiin keväällä ostamani AMG-vanteet alle (eivät olisi hyvittäneet niistä juurikaan mitään).
Sitten alkoi pitkä ajomatka takaisin kotiin. Yövyin edellisen yön mökillä Keski-Suomessa ja lähtenyt matkaan ennen seitsemää ollen perillä ennen yhtä. Ajomatkaa oli reilusti edessä ja edellisen yön vähäiset unet painoivat jo hieman. Yllätyksekseni uuden auton ratissa virkistyi ja autolla oli mukava ajaa, joten kotimatka ei tuntunut edes pitkältä. Olin kuitenkin varautunut jäämään yöksi Keski-Suomeen, mutta samalta istumalta ajoin kotiin asti. Auton ratissa ei tunnu kiireiseltä, sillä auto on kaikin puolin anti-dynaaminen eli ohjaus jo alusta ovat tehty suoralla tiellä ajamiseen. Mitä kovempaa autolla ajoi, sen paremmaksi se muuttui. Viimeiset kymmenet kilometrit oli moottoritietä, jolloin edellä mainitut ajo-ominaisuudet tulivat esille.
Näillä siis mennään toivottavasti pitkään, sanoin jo vaimollekin tutun fraasin: "tässä mulle autoa pitkäksi aikaa". Edellisen sanomisen jälkeen auto vaihtui vuoden ja 4kk:n jälkeen (toki 65tkm enemmän ajettuna).
Muutama kysymys:
- miksi mittaristossa on koko ajan kahvikupin kuva ja miten sen saa pois?
- mitä mittaristossa oleva sininen P- tarkoittaa (näyttää parkkipaikan merkiltä)?
Edit: se piti vielä sanomani, että tähden näkeminen konepellin päällä on hieno juttu (edellisessä oli tähti vain maskissa)
. Farmarimallin takapaksiin kyl mahtuu paljon tavaraa ja varmaan lasten turvaistuimen takia ei tartte istua etupenkillä jalat koukussa niinku nykyisellä tarvii. Sehän onnistuu niin kauan ku ainoastaan apukuskin takana on turvaistuin eikä kuskin tarvi ajaa huonossa asennossa. En sitten tiedä, auttaako se kun lapsen kääntää naama menosuuntaan istuimessa... 
Muistaakseni nimimerkki tn62634 on puhunut E:n ja C:n "dynaamisuuseroista" ja olen hänen kanssaan kyllä asiasta samaa mieltä. Varmaan varusteilla saa tuota dynaamisuutta esiin, mutta kääntynee kuitenkin aina C:n eduksi.
) ajaisin moottoritiellä yli 160km/h niin sanoisin autoa noilla nopeuksilla äärimmäisen vakaaksi ja hiljaiseksi autoksi. No, onneks tämä on pelkkää teoriaa... 
Tulee kyllä pääsääntöisesti, varsinkin taajamassa, ajettua kuin lakkipäinen herrasmies, koska eihän se kovin dynaaminen ole pienillä nopeuksilla. Aluksi tuntui, että kaupunkipyöritys on kankeaa ja parkkeeraaminen saa hien otsalle (ei parametriohjausta), mutta nyt siihenkin on tottunut.