Noh, nyt minä liitän tarinat tuolta toiselta foorumilta tähän jatkoksi:
Pieniä sähkövikoja (joista osa poistui ihan vaan kaikki sulakkeet vaihtamalla), keskuslukko ei toimi ja joku on väännellyt kuskin oven lukosta sen lukitusmekanismin paskaksi. Ovet oli vähän miten sattuu säädetty, nyt ne on oikein säädetty ja toimii niinkuin wanhanliiton Mersun ovien kuuluukin: ei tarvii paiskoa kuin ladonovia. Bensa haisee takakontissa ja sisälläkin, pitäs ehtiä se vuotopaikka jostain. Vänkärin etulokari lie joskus vaihdettu tarvikemalliin, istuu vähän huonosti paikoilleen. Vänkärin kulmasta etupuskuri vähän homosti paikallaan, roikkuu vähän ja etupyörä raapaisee puskuria reilummassa montussa.
Jaa miksikö ostin moisen?
1. Rupesin tuossa syssyllä laskemaan, että minulle tulee vuodessa vähän päälle 10tkm ajoa autolla. Niin ei oikein tuo dieselauto enää puolla paikkaansa. Värpysellä on tullut ajettua kolmeen ja puoleen vuoteen n. 50tkm, josta ensimmäiset puolitoista vuotta ramppasin siellä etelä-Suomessa ja hain ja vein lapsia vähän pitempään matkaan.
2. Minua on jo pitempään riivannut nämä nykyajan "sähkö-"/tietokoneautot. Minä en vaan yksinkertaisesti hyväksy sitä, että joka helkkarin toimintoa pitää jonkun anturin tai tietokoneen vahtia. Viimeinen niitti oli se, että reilu viikko sitten jämähti takaluukku kiinni, eikä auki sitten millään. Ennenkun soitin vakiotohtorille ja viaksi selvisi palamaton valo takakontissa! Niin perkele vieköön joku helvetin kikkare vahtii sitäkin ja laskee, että nyt on kymmenen kertaa avattu takakontin kansi ja valo ei oo syttyny, nytpä et enää avaakaan! Ähäkutti! Saatana. Vieläkin alkaa verenpaine nousta nopeasti ja korkealle. Ja eikun pura takapenkki irti ja räpellä ulkona saatanallisessa räntäsateessa keskuslukon pumpulta johdot irti ja kiinni. Sitten takaronkki auki, että saat ostokset sieltä sisälle ja jääkaappiin. Voi v***u sentäs...
3. Olen aina tykännyt tuommosesta vähän wanhemmasta raudasta.
4. Olen jo jonkun aikaa etsinyt semmoista vähän wanhempaa rautaa tietyllä väriyhdistelmällä. Nyt semmonen sattu eteen, niin pitihän se ostaa pois kuleksimasta, vaikka vähän rojeksti nyt onkin. Pysyypähän mieli virkeenä, kun saapi vähän harrastaa...
Autohan on siis 2.0 bensa, automaatti, vm. -90. Alle 300tkm ajettu, ulkoinen habitus ja ajoneuvon historia viittaa siihen, että voipi vaikka pitääkin paikkansa. Erinomaisen siistikuntoinen, ruostetta ei löydy mistään ja sisustus on käytännössä virheetön. Suomiauton perusvarusteilla. Niinno on siinä kattoluukku ja istuinlämmittimet! Paitsi että ne istuinlämmittimet ei toimi...
Kuvatuksia laitan sitten, jahka niitä kerkiän ottamaan ja latailemaan koneelle.
kuvia odotellessa 
Semmosta en ois ottanu, vaikka miten olis muuten helmi ollu... 
) harmittaa, koska tämähän oli toiseksi paraskuntoisin Merssu mikä mulla koskaan on ollu. Ja ehottomasti paras värikomboltaan!
