Särkeekö "alavääntö" voimansiirron ? Miksi ?

[Jarno.V]

[quote="F1 forumin SPAM"][/quote]
"Teho saa aikaan sen kiihtyvyyden nimenomaan sen takia, että se mahdollistaa välityssuhteet, joilla vääntömomentti vetävillä pyörillä on suurin. Juuri siitä on kyse, moottorin vääntömomentilla ei ole merkitystä, vetävien pyörien vääntömomentti ratkaisee."

Iso aamen.

[veskola]

moottorin vääntömomentilla ei ole merkitystä, vetävien pyörien vääntömomentti ratkaisee."

Iso aamen.

Jos moottorin vääntömomentti on nolla, paljonko on pyörien momentti ?

HEKOHEKOPHEKO&%&#%&#%"&#%&#

Jos jaksan nostaa 100 gr kuinka suuren vivun tarvitsen, jotta 100 kg liikahtaa

Muotoillaan tämä vielä fysiikan lakien mukaisesti oikein:
"Voima eli vääntömomentti saa aikaan sen kiihtyvyyden nimenomaan sen takia, että se mahdollistaa välityssuhteet, joilla vääntömomentti vetävillä pyörillä on suurempi kuin moottorilla. Juuri siitä on kyse, moottorin vääntömomentilla ON merkitystä, ja lopulta vetävien pyörien vääntömomentti ratkaisee."

Tämä kaikki pistää kyllä pohtimaan onko persufysiikan opettaminen lopettu kokonaan suomessa

[Melitos]

Entäs jos sen moottorin vääntömomentti on 5000Nm ja kierrokset nolla? Paljonko silloin on tehoa pyörillä?

http://www.v8914.com/Horsepower-v-torque.htm

[veskola]

Entäs jos sen moottorin vääntömomentti on 5000Nm ja kierrokset nolla? Paljonko silloin on tehoa pyörillä?

http://www.v8914.com/Horsepower-v-torque.htm

nolla, teho syntyy heti kun liikutaan.

[Jarno.V]

Tämä kaikki pistää kyllä pohtimaan onko persufysiikan opettaminen lopettu kokonaan suomessa

Itse ajattelin että onko se vasta nyt aloitettu...?
No niin, juu, nostan käteni ylös.

[Jarno.V]

Tämä kaikki pistää kyllä pohtimaan onko persufysiikan opettaminen lopettu kokonaan suomessa

Itse ajattelin että onko se vasta nyt aloitettu...?

No juu, eli väännetään vielä rautalankaa, teho ei ole kuin laskennallinen suure vääntömomentista. Tehosta siis ei lasketa kiihtyvyyttä, mutta suurin teho=paras kiihtyvyys, eli tehokäyrän korkein kohta=paras vääntömomentti kiihdytykseen sopivilla välityksillä.
eäääh... en osaa tuon kummemmin sitä selittää, ajakaa te vaan varttimailia 2000-3000 kierroksilla.

[dealer]

Nyt minä vasta oikein en enää älyäkkään missä mennään, ei ois pitäny alunperin kysyä mittään.

Jatkakaa ihmeessä, erinomaisen mielenkiintoista ajatustenvaihtoa.

[Sivonen]

Kansantajuisesti sepustettuna:

Jos kone antaa vääntöä 100Nm ja välitys on suora, eli perävälitys 1:1 ja vaihteen välitys 1:1, niin renkaille menee 100Nm vääntöä. Jos vaihdetaan vaihdetta siten että välitys on 2:1, eli renkaat pyörii puolet hitaammin kuin kone, niin renkaille saadaan 100Nm moottoriväännöllä tuotettua 200Nm.

Eli:

Jos kiihdytetään koko ajan samalla vaihteella, niin paras kiihtyvyys tulee maksimiväännön kohdalla, koska renkaille menee silloin eniten vääntöä.

Jos taas ajetaan niillä maksimivääntökierroksilla ja vaihdetaan pienemmälle vaihteelle, niin päästään paremmalle tehoalueelle, ja auto kiihtyy vielä nopeammin, koska välitykset (vaihdelaatikko) nostaa renkaille menevän väännön isommaksi.

Jos ajetaan edellämainitulla vaihteella ja lasketaan nopeus sellaiseksi että ollaan maksimiväännön kierrosalueella, niin auto kiihtyy täsyskaaulla vielä nopeammin.

Ja taas kun vaihdetaan pienemmälle vaihteelle, niin... No kaipa se meni jo jakeluun...


Ratkaisevaa on siis renkaille kulkeutuva vääntö, mikä nyt onkin päivänselvää.. Eli mitä kovempaa rengas työntää, sitä nopeammin auto kiihtyy. Välityksien avulla saadaan iso teho + pieni vääntö yhtälöstä renkaille iso vääntö. Tässä tilanteessa on ihan sama miten paljon vääntöä on, sillä jos on tehoa, niin siitä voidaan "tehdä vääntöä" renkaille. Eli vaikkapa 10000hp ja 10Nm, niin renkaille saadaan 100:1 välityksellä 1000Nm. Jos taas vääntöä on vitusti mutta tehoa vaan ihan pikkuisen, niin eipä paljon auta. Esim 10000Nm vääntöä ja 10hp tehoa, niin saadaan 1:100 välityksellä se sama 1000Nm renkaille, vaikka vääntöä onkin tuhat kertaa enemmän koneessa.

Eli se joka sanoo tehon ratkaisevan kiihtyvyyden on väärässä. Kuten myös se joka sanoo että vääntö ratkaisee.

[veppe]

Niin, siis eikös se mene niin, että jos maksimiväännön alue on niin laaja, että voit vaihtaa vaihteita tuon vääntöalueen sisälllä, niin sinulla on paras kiihtyvyys? Olkoonkin, että se tehohuippu olisi korkeammilla kierroksilla, kuin maksimiväännön yläraja. Koska siis tietyllä vaihteella paras kiihtyvyys on aina siellä maksimiväännön alueella.

Bensa-autoilla kiihdyttäessä (tai muuten, jos maksimivääntö on vain piikki) joudutaan ajattelemaan sitä vaihtamiskohdan optimointia enemmän, koska pitää saada kompensoitua se kierrosten putoaminen maksimiväännön alapuolelle => pitää löytää sellainen kierrosten vaihteluväli, jolla saadaan se keskimääräinen vääntö pysymään korkeimpana. Ja tämä aluehan tietysti on eri vaihteiden mukaan, ellei välityssuhteiden muutos ole joka vaihteella suhteessa sama.

Turbodieselillä, jossa maksimivääntö on rajoitettu (ei kai koske mynädieseliä) esim. kierrosalueelle 2000-4000 paras kiihtyvyys saadaan pitämällä kierrokset koko ajan tällä alueella, jos vain välitykset sen sallivat. Ja taas jo välitykset eivät salli, joudutaan kierroksia nostamaan yli maxväännön ylärajan, jotta se alarajan alapuolella menetetty vääntö kompensoidaan

Mielessä kyllä on samaan aikaan tuo CVT-vaihteisto, ja jos niissä kerran pidetään kierrokset siellä maxtehon alueella, niin...

[Melitos]

Niin, siis eikös se mene niin, että...

NO KUN EI NIIN EI!!!!

[veskola]

Tehosta siis ei lasketa kiihtyvyyttä, mutta <,,,>

Tehosta voidaan laskea vastaava vääntömomentti ja siitä fysiikan peruslakien mukaisesti kiihtyvyys, jos satutaan tietämään välitykset, välityshäviöt, ilmanvastus ja massa. Lyhyet ideaalikaavat pelkistettynä:

teho p [kW] -> momentiksi t [Nm]
t = (p / 1000) / ( 2 * 3,14159 * (rpm / 60))

momentti t [Nm] -> tehoksi p [kW]
p = t * 2 * 3,14159 * (rpm / 60))

momentti t [Nm] -> kiihtyvyydeksi > [m/s*s]

unohdetaan välitykset eli oletetaan että moottorin kampiakseli pyörittää suoraan vetävää rengasta, jonka säde on 1 m, jolloin F = t:
a = t / massa

esimerkki:
100 kW / 5600 rpm
Vääntömomentti = (100*1000) / (2 * 3,14159 * (5600 / 60)) = 170.5 Nm
Kiihtyvyys = 170.5232973 / 1950 kg = 0.087 m / s*s

100 kW / 20000 rpm
Vääntömomentti = (100*1000) / (2 * 3,14159 * (5600 / 60)) = 47.7 Nm
Kiihtyvyys = 170.5232973 / 1950 kg = 0.024 m / s*s

100 kW / 10 rpm
Vääntömomentti = (100*1000) / (2 * 3,14159 * (5600 / 60)) = 95493 Nm
Kiihtyvyys = 170.5232973 / 1950 kg = 49,0 m / s*s

Tästä jokainen hoksaa saman asian kuin autolla ajaessa, mikäli on käytössä 100 kW se auto kiihtyy sitä paremmin mitä pienempi vaihde on käytössä. Mikäli on riittävän pieni vaihde, edellä esimerkissä renkaan pyörintänopeus 10 rpm auton kiihtyvyys on mieletön, mutta auto ei etene juurikaan eteenpäin, auto hyppää siis silmänräpäyksessä 10 cm ja se kiihdytys on sitten siinä...auton kiihtyvyys laskee matkan edetessä eli varttimailin lopussa auton kiihtyvyys on onneton. Vaihteistolla ei korvata puuttuvaa tehoa eli vääntö eli tehoa eli vääntöä, OK ?

Mikäli käytössä on vaihdelaatikko, corollan perävälitys ja 13 tuuman renkaat pitää tuo rengasta vääntävä voima F laskea tuosta kampiakselin vääntömomentista huomioiden välityssuhde.

Nyt minä vasta oikein en enää älyäkkään missä mennään, ei ois pitäny alunperin kysyä mittään.

Nooh ei nämä ole tärkeitä asioita, pääasia on ettei vikavalo syty kun vääntää, ja jos syttyy niin löytyy ammattilainen joka osaa sen korjata.

Kansantajuisesti sepustettuna:

Juuri niin kuin Sivonenkin on sen sisäistänyt koulunpenkillä aivan oikein ja papukaijan merkki.

Mielessä kyllä on samaan aikaan tuo CVT-vaihteisto, ja jos niissä kerran pidetään kierrokset siellä maxtehon alueella, niin...

Hyvä keksintö kaiken kaikkiaan eli moottoria voidaan ajaa pistetaajuudella, mutta ei poista tosiasiaa, että se pistetaajuuden vääntö eli teho on se joka ratkaisee, pyörän vääntö pienenee sitä mukaa CNT vaihtaa suurempaa välitystä käyttöön. Itse laittaisin siihen maksimiväännön kohdalle kun on aina niin kiire. Jossakin kohtaa CNT vaihteistolta loppuu välityssuhteet kesken ja kone siirtyy suuremmille taajuuksille eli yleensä täyden tehon alueelle.

NO KUN EI NIIN EI!!!!

Kun vääntö laskee siellä yläpäässä 100 Nm -> 90 Nm ja vaihdetaan ykköseltä kakkoselle, saadaan moottorin väännöksi jälleen 100 Nm mutta renkaan väännöksi jääkin enää 50 Nm, koska kakkosen välitys on sen verran pidempi. Tuon takia kannattaa kiihdyttää ykkösellä kunnes vääntö on tippunut esimerkiksi 100 Nm -> 60 Nm ja nyt kun laitetaan kakkonen
saadaan uudeksi renkaan väännöksi 50 Nm, jolla voidaan taas kiihdyttää läpi vetoalueen. Kun moottorin vääntö taas tipuu 60:een Nm eli renkaan vääntö 30 Nm on aika vaihtaa kolmoselle, jolloin moottorin vääntö on taas 100 mutta renkaan 33 Nm jne jne.

[veskola]

Mikäs nyt on, olikos tämä aihe nyt sitten tässä

Mistäs sitten kinataan joulun pyhät perkele

[Sivonen]

Itse laittaisin siihen maksimiväännön kohdalle kun on aina niin kiire.

Minä laittaisin siihen maksimitehon kohdalle niin kiihtyisi nopeammin... Kuten yllä kirjoitin, niin maksimitehosta saadaan välityksien avulla renkaalle enemmän vääntöä kuin maksimiväännöstä.

[veppe]

Kun vääntö laskee siellä yläpäässä 100 Nm -> 90 Nm ja vaihdetaan ykköseltä kakkoselle, saadaan moottorin väännöksi jälleen 100 Nm mutta renkaan väännöksi jääkin enää 50 Nm, koska kakkosen välitys on sen verran pidempi. Tuon takia kannattaa kiihdyttää ykkösellä kunnes vääntö on tippunut esimerkiksi 100 Nm -> 60 Nm ja nyt kun laitetaan kakkonen
saadaan uudeksi renkaan väännöksi 50 Nm, jolla voidaan taas kiihdyttää läpi vetoalueen. Kun moottorin vääntö taas tipuu 60:een Nm eli renkaan vääntö 30 Nm on aika vaihtaa kolmoselle, jolloin moottorin vääntö on taas 100 mutta renkaan 33 Nm jne jne.

No kappas, nyt alkoi meikäläinenkin ymmärtämään tämänkertaisen väännön perimmäisen ajatuksen Mikset heti vääntänyt rautalangasta? Pitikö antaa ensin toisten vähän vääntää peistä...

Nyt minä vasta oikein en enää älyäkkään missä mennään, ei ois pitäny alunperin kysyä mittään.

Ja jos dealerikin jo ymmärsi, niin topiccihan voidaankin sulkea

[veskola]

Itse laittaisin siihen maksimiväännön kohdalle kun on aina niin kiire.

Minä laittaisin siihen maksimitehon kohdalle niin kiihtyisi nopeammin... Kuten yllä kirjoitin, niin maksimitehosta saadaan välityksien avulla renkaalle enemmän vääntöä kuin maksimiväännöstä.

heh, se on ihan totta

[Jarno.V]

Itse laittaisin siihen maksimiväännön kohdalle kun on aina niin kiire.

Minä laittaisin siihen maksimitehon kohdalle niin kiihtyisi nopeammin... Kuten yllä kirjoitin, niin maksimitehosta saadaan välityksien avulla renkaalle enemmän vääntöä kuin maksimiväännöstä.

heh, se on ihan totta

No mutta, tätä minäkin olen koittanut sanoa.
Tuossa ajotilakaaviossakin näkyy sama, cvt-käyrä kulkee kauempana koordinaatiston "origosta" kun se piirretään suurimman tehon kohdalle(5400 rpm) eikä suurimman väännön kohdalle(joka vaihteella erottuva korkein kohta, tuossa koneessa 2600rpm). Eli suurimman tehon kohdalla saadaan kullakin nopeudella enemmän vääntöä renkaasta, kuin suurimman väännön kohdalla.

Sitten suurimman väännöön kohdalla taas on yleensä moottorin paras hyötysuhde ja siten pienin ominaiskulutus, joten nämä sivviliautojen cvt-askit kyllä mielellään pysyy pinta-kaasulla ajettaessa siellä
vääntöpiikin nurkilla. Taas lämä pohjassa mennään tehopiikin kohdalla.
tämä ei sitten koske kuminauha-300-volvoja, joista voi olla tyytyväinen jos saa yli 70 kulkemaan remmit ehjänä

[veskola]

Keskustelu ajautuu tylsille urille mikäli kaikki on kohta samaa mieltä.

No cvt vaihteistot nyt ainakin on poerseestä, mitäs ne muuten ovat

[Rässi66]

No cvt vaihteistot nyt ainakin on poerseestä, mitäs ne muuten ovat

Meillä oli joskus semmonen volovo missä oli tuommonen variaattoriviritysvaihelaatikkona.
Mukavasti tasotti 1.4L 70hp sporttikoneen tehopiikkejä...
Jaa CVT? No kliksis

[dealer]

Vääntöä voi jatkaa täällä.

[Mesejä ainoastaan]

Vähän lisää todella laajaanaiheeseen !!!

Sylinterien vaikutus:
Kutosessa vääntöhän tulee 6:desta iskusta /2 kierrosta.
Jos sama vääntö otetaan kolmesylinterisestä = 3 iskua /2 kierrosta, jolloin iskun pitää olla kaksinkertaa suurempi (miinus pienemmät kitkahäviöt).= jolloin rasitusvärinätkin on suuremmat, joita kyllä tasataan jonkinverran vauhtipyörän isommalla massalla.
Ja kun painepiikkejä on harvemmassa niin rasittavia, isompia värinöitä syntyy ---- resonanssi ilmiö.

Saman auton liikkeelle nykäisyssä tarvitaan sama voima moottorin koosta riippumatta ---- nelos moottorista sitä otetaan vauhtipyörän massata--- ja jos motti menee polvilleen värinät kasvaa ---- vielä jos voimansiirron välykset + tottumattomuus aiheuttavat heijaus liikeen .... niin on tappavan isot massat aiheuttamassa murskkaavia momentteja!!

Kun sytys tapahtuu seuraa RÄJÄHDYS ( varsinkin mekaanisissa dieselissä ihan pienillä kierroksilla mäntä tulee vielä ylöspäin , kun jo syttyy jolloin painepiikki on raju )
(( Vertaa hehkukuula maamootorit - ns.raakaöljymoottorit jotka käynnistettiin pyöryttämällä siivapyörästä päinvastaiseen suuntaan kuin haluttu käyntisuunta.))

Ja kun mäntä on melkein paikallaan niin tulee asteissa mitaten lyhyt mutta raju momentti piikki ------ kierooksilla samaten mitaten momentti piikki on loiva, pitkä ja matala kun mäntä jo valmiiksi pakenee paineen nousun mukana alta.
-eikä synny murtavia värinä piikkejä.

Vanhat moottorithan vääntivät vain alakierooksilla ..... joihin ne jututkin paljolta juontaa.

Niin ja kun jotkut Trktoristit sammuttavat 3 sylinterisen (yli 3litraa) dieselin vaihde päällä -----se takoo montakertaa edestakaisin jäykkää voimansiirtoa vasten välyksien verran kauas kuuluvia iskuja.
---- sitten haukutaan valmettia kun ei boorit kestä....

Eikä tässä vielä kaikki ,,, mut kun olen niin hidas kirjoittaja.........

[dealer]

Toissapäivänä ajoin Mersulla toooodella pitkästä aikaa sateella.
Lähdin Stop-risteyksestä kaasu pohjassa, niin eikös kakkoselle vaihdossa sutaissut tyhjää > perä sivulle > ASD toimii > loppuu se sutimisyritys.

Osaan hyvin kuvitella miten tuollaisessa tilanteessa katkeaa vetari - voimaa kun ei ole tarpeeksi sutimiseen niin taitaa olla aika rasitus akselilla vähän joka suuntaan...

[Rässi66]

Toissapäivänä ajoin Mersulla toooodella pitkästä aikaa sateella.
Lähdin Stop-risteyksestä kaasu pohjassa, niin eikös kakkoselle vaihdossa sutaissut tyhjää > perä sivulle > ASD toimii > loppuu se sutimisyritys.

Osaan hyvin kuvitella miten tuollaisessa tilanteessa katkeaa vetari - voimaa kun ei ole tarpeeksi sutimiseen niin taitaa olla aika rasitus akselilla vähän joka suuntaan...

No helkkari, sama kävi minulle ja samana päivänä.
Motarin rampille lähin posottaan ja pitohan se tipahti.
Ei nyt mikään tappisladi, mutta kuitenkin sai pistää kärppänä vastaohjausta.
Hyvä aamuherätys töihin menossa...

[XUX63]

Toissapäivänä ajoin Mersulla toooodella pitkästä aikaa sateella.
Lähdin Stop-risteyksestä kaasu pohjassa, niin eikös kakkoselle vaihdossa sutaissut tyhjää > perä sivulle > ASD toimii > loppuu se sutimisyritys.

Osaan hyvin kuvitella miten tuollaisessa tilanteessa katkeaa vetari - voimaa kun ei ole tarpeeksi sutimiseen niin taitaa olla aika rasitus akselilla vähän joka suuntaan...

No helkkari, sama kävi minulle ja samana päivänä.
Motarin rampille lähin posottaan ja pitohan se tipahti.
Ei nyt mikään tappisladi, mutta kuitenkin sai pistää kärppänä vastaohjausta.
Hyvä aamuherätys töihin menossa...

Mulla kävi samoin mutta kakkoselta kolmoselle - annoin ihan rauhassa sutia kunnon mittarinopeuksiin kun näytti että normiperälläkin vetää molemmilta puolin

Jännästi muuten nytkyttää tuossa 1->2 vaihdossa kosteahkolla tiellä puolikaasulla - tuntuu kuin ois joku sutimisenesto-tsydeemi kun nytkyttää ja nytkyttää muttei oikein sudikaan

[Tenta]

Kirjoitus ”Särkeekö "alavääntö" voimansiirron” on mielestäni tekniikkaosion parhaimpia kirjoituksia mesessä, teoriaa ja käytäntöä. Onhan se hyvä, kun tekniikastakin voi mesessä lukea, vaikka itse ei osaa kirjoittaa. Muualla näkyneet kommentit, ettei tekniikkatietoa löydy mesestä voi jättää näiden huippuosaajien kirjoitusten jälkeen omaan arvoonsa. Viestejä on 82 ja lukijoita peräti 4715. Olisi turha sanoa, ettei asia kiinnosta meseläisiä. Kiinnostaa se kovasti itseäkin, kun eräässä autossa vitosvaihteen toimimattomuuden syynä esitetään liian alhaista käytettyä moottorin kierrosnopeutta. Usein myös suositellaan alhaisia kierroksia polttoaineen säästämiseksi. Loistavia kirjoituksia ja erinomaisia kirjoittajia. Veskola kyllä ansaitsisi meseltä ylimääräisen kunnia- ja papukaijamerkin.

[Tenta]

Kadunmiehen kommentti kadunmiehen kielellä alkuperäiseen kysymykseen ”Särkeekö "alavääntö" voimansiirron”, vaikka viisaat ovat kirjoittaneet aiheesta jo aikaisemmin:

Hammaspyörän ja vierintälaakerin voitelu perustuu elastohydrodynaamiseen voiteluteoriaan. Siinä vastinpinnan muokkautuvat kovan pintapaineen ansiosta. Syntyy kapea rako. Raossa on öljyä, joka jäykistyy kovassa paineessa. Rako on pituuteensa nähden erittäin kapea, joten jäykistynyt öljy ei kosketustapahtuman aikana ehdi poistua kovin paljon välistä. Mitä nopeampi on tapahtuma sitä paremmin metallipinnat pysyvät erillään toisistaan. Pienillä kierroksilla aika on luonnollisesti pitempi kuin suurilla kierroksilla ja siten metallisen kosketuksen vaara suurempi. Tämä sama koskee hammaspyöriä ja laakerointeja.

[A. Hara]

Hammaspyörän ja vierintälaakerin voitelu perustuu elastohydrodynaamiseen voiteluteoriaan. Siinä vastinpinnan muokkautuvat kovan pintapaineen ansiosta. Syntyy kapea rako. Raossa on öljyä, joka jäykistyy kovassa paineessa. Rako on pituuteensa nähden erittäin kapea, joten jäykistynyt öljy ei kosketustapahtuman aikana ehdi poistua kovin paljon välistä. Mitä nopeampi on tapahtuma sitä paremmin metallipinnat pysyvät erillään toisistaan. Pienillä kierroksilla aika on luonnollisesti pitempi kuin suurilla kierroksilla ja siten metallisen kosketuksen vaara suurempi. Tämä sama koskee hammaspyöriä ja laakerointeja.

Ihan kuin HVM kirjoittaisi mutta asiaa. Jännä kokemus.

[NicNac]

No en oo oikeen lukenu koko topixia,mutta pakko päästä jotain sanomaan...raktorissahan on voiman siirto välitetty siten että ei ns. alavääntöä pääse syntymään.Kaikki lootan osat pyörii kolmekertaa lujempaa kun moottori ja planeetta pyörästössä sitten taas lasketaan kierroksia sielä renkaan päässä.Eli kun moottorissa on vääntöä ja kuitenkaan ei vaikka nyt vetarissa ole vaan siinä onkin tehoa?? niin kummalla nyt sitten traktorilla mennään teholla vai väännöllä

[Sivonen]

No en oo oikeen lukenu koko topixia
...
kummalla nyt sitten traktorilla mennään teholla vai väännöllä

Kannattaa lukea.

Lyhyesti:
Vekotin kiihtyy/kulkee sillä väännöllä mikä on renkaille välitetty. Moottorin teho määrää sen, minkä verran vääntöä renkaille saadaan.

[markusm]

lukaisin vain pintapuolisesti juttua läpi, ja hyvältä vaikutti, mieleeni tuli että voiskohan tästä keskustelusta jonku pienen tiivistelmän, kun näytti tuos olevan ne laskukaavatkin edustettuna epäilen että moni meseläinen miettii ja laskeskelis näitä hommia mielenkiinnosta.

[veppe]

No en oo oikeen lukenu koko topixia
...
kummalla nyt sitten traktorilla mennään teholla vai väännöllä

Kannattaa lukea.

Lyhyesti:
Vekotin kiihtyy/kulkee sillä väännöllä mikä on renkaille välitetty. Moottorin teho määrää sen, minkä verran vääntöä renkaille saadaan.

Mä taas varmaan vaan sotken asioita, mutta kysynpä vain, että mitenkä niin teho määrää sen, minkä verran vääntöä renkaille saadaan? Väännöstä se vääntö sinne renkaillekin tulee eikä tehosta. Jos ajatellaan yhden vaihteen aikana kiihdytystä, se suurin vääntö renkaalla on siellä, missä suurin vääntömomentti on moottorilla.

Teho kai vain saa aikaan sen, ettei tarvitse vaihtaa niin aikaisin vaihteita => voidaan pitää pienempää vaihdetta pitempään päällä => kiihtyvyys paranee, koska renkaalle välitetään pitempään isompi vääntö.

No, tuota kai Sivonen tarkoittikin tuossa yllä, mutta pitipähän taas sotkea asioita