Hämmennetänpäs tätä soppaa hieman

. Käynnistyakun pääasiallisena tehtävänä on siis varastoida ja antaa ulos mahdollisimman suuri virta kylmäkäynnistystä varten.
Ns. huoltovapaassa akussa lyijyseosteisen levykennoston antimonipitoisuutta on alennettu runsaasti, mikä vähentää kaaasunmuodostusta huomattavasti

seurauksena on vähäinen varausvaiheen vedenkulutus. Tästä syystä akkunesteen, eli elektrolyytin tarkastusvälinä voidaan pitää
- vähähuoltoisissa akuissa 15 kk tai 25000 km
- DIN-normin mukaisissa huoltovapaissa akuissa 26 kk tai 40000 km.
Täysin huoltovapaan (lyijy-kalsium-akku) akun nestemäärää ei tarvitse tarkistaa eikä pystykään taristamaan akun suljetun rakenteen takia. Ajoneuvon sähköjärjestelmän olosuhteiden pysyessä normaaleina (jännite pysyy suurinpiirtein vakiona) on vedenkulutus niin vähäistä, että nestepinta pysyy koko akun eliniän kennojen yläpuolella.
Hyytelöakku on normaali lyijyakku. Suurin ero hyytelöakun ja tavallisen vesiakun välillä on elektrolyyttiä sitova hyytelö. Latauksessa syntyvät kaasut muutetaan nesteeksi hyytelöakuissa. Tämä niin sanottu jälleenyhdistäminen estää kaasujen pääsyn ulos akusta ja tekee hyytelöakusta erittäin hyvän kulutusakun. Tästä syystä hyytelöakuista käytetään usein nimitystä syväpurkausakku, ja niitä käytetään pitkäkestoista virranantokykyä vaativissa kohteissa, kuten sähkötrukeissa, -pyörätuoleissa jne. Hyytelöakku kestää paremmin jatkuvaa käyttöä ja sietää paremmin tärinää ja iskuja kuin vesiakku. Vaikka hyytelöakkuja voi käytää missä asennossa tahansa, olisi ne syytä kuitenkin ladata pystyasennossa kestoiän maksimoimiseksi.